Pyhä-Luosto on upea alue Lapin pohjoisissa maisemissa.
Tutustu ja varaa lomamökki varauskalenterista!
Pyhä-Luoston kansallispuisto
Puisto on pinta-alaltaan 142 km² ja se on perustettu vuonna 2005, kun osa Luoston aluetta liitettiin jo olemassa olevaan Pyhätunturin kansallispuistoon. Pyhän kansallispuisto perustettiin alun perin jo vuonna 1938. Puiston sijainti jakaantuu kolmen kunnan alueelle, Sodankylän, Pelkosenniemen ja Kemijärven.
Vieraile Noitatunturilla tai Ukko-Luostolla
Kansallispuiston ytimen muodostaa Pyhä-Luoston välinen tunturijono. Siinä sijaitsee myös Suomen eteläisin suurtunturi Noitatunturi, jonka korkeus merenpinnasta on 540 m ja ympäristöstäkin 340 m. Toiseksi korkein on Ukko-Luosto, jonka korkeus on 514 m merenpinnasta.
Jopa 200 metriä syvä Isokuru on nähtävyys
Tunturien välissä on syviä rakkakivisiä kuruja, mm. 200 m syvä Isokuru Pyhällä. Isokurun nähtävyyksiä on mm. Pyhänkasteenputous ja Pyhänkasteenlampi, jossa 1600-luvulla on tarinan mukaan kastettu lappilaisia kristinuskoon.
Ametisti
Luoston Lampivaarassa sijaitsee Euroopan ainoa toimiva ametistikaivos, jonne matkailijatkin ovat tervetulleita ja saavatpa vielä kaivaa mukaansa oman onnenametistin.
1 800–2 000 miljoonaa vuotta vanhoja korukiviä
Lampivaaran ametistiesiintymän löysi kiviharrastaja vuonna 1985. Ametistien ja muiden kidemuotoisten kvartsien kiteytyminen Lapissa on tapahtunut pääosin 1 800–2 000 miljoonaa vuotta sitten. Ametistin violetti väri johtuu vesiliuosten pienistä rauta- ja alumiinipitoisuuksista. Valtaosa Lampivaaran ametistista on läpinäkymätöntä tai läpikuultavaa ametistikvartsia ja vain pieni osa läpinäkyvää jalokiveä, ametistia. (Lähde: Risto Vartiainen, Lapin Korukivet)
Monien uskomusten kivi
Ametistiin liittyy monia uskomuksia ja sen uskotaan muun muassa tuovan kantajalleen mielenrauhaa, henkisyyttä, turvaa ja parantavaa voimaa. Sen sanotaan myös olevan puhdistava, voimistava ystävyyden kivi, joka auttaa niin päänsärkyyn kuin unettomuuteen. Kreikkalaisen kansantarun mukaan ametisti suojaa kantajaansa alkoholismilta.
Käsintehtyjä ametisti- ja muita luonnonkivihelmikoruja valmistaa Aurora Design.
Revontulet
Revontulet ovat hyvin yleinen ilmiö Lapin taivaalla Pyhä-Luostossa. Niitä esiintyy ympäri vuoden, mutta kesällä niitä ei voi havaita valoisien öiden takia. Revontulet syntyvät noin 100 kilometrin korkeudessa sähköisesti varautuneiden ilmahiukkasten törmätessä maan ilmakehään magneettisten napojen lähettyvillä.
Nauti kauniista taivaasta
Revontulien esiintymistiheys lisääntyy, mitä lähempänä magneettisia napoja ollaan. Pyhä-Luoston korkeudella revontulia esiintyy noin joka toinen yö. Revontulten esiintymistodennäköisyys on suurin vähän ennen puoltayötä.
Osa suomalaista mytologiaa
Revontuliin liittyy myös monia uskomuksia. Niiden on luultu olevan pahojen henkien sytyttämiä taivaan paloja. Nimi revontuli tulee kansanluulosta, jonka mukaan ketun (tulirepo) juostessa tuntureilla sen häntä iskeytyy kinoksiin ja kylki hankautuu puihin singoten kipunoita taivaalle.
Keskiyön aurinko
Pyhä-Luoston korkeudella yötön yö alkaa touko-kesäkuun vaihteessa ja päättyy heinäkuun puolivälissä. Yöttömän yön aikana aurinko ei laske lainkaan.
Forecan tietojen mukaan vuonna 2007 yötön yö Luostolla alkoi 31.5. klo 01.34, jolloin aurinko nousi ja seuraavan kerran laski 13.7. klo 01.07.
Ruska
Ruska saa alkunsa päivän lyhenemisestä, ei niinkään yöpakkasista kuten yleisesti uskotaan. Vanhan lappilaisen sanonnan mukaan ruska alkaa Utsjoella 10. syyskuuta pian puolen päivän jälkeen. Värikkäin ruska kestää kahdesta kolmeen viikkoon. Parasta ruska-aikaa ovat yleensä syyskuun keskimmäiset viikot.
Ihaile upeaa ja värikästä luontoa
Ensimmäisenä tulee esille maaruska, kun varvut, mustikat ja riekonmarjat alkavat hehkua punaisen sävyissä. Suokasvit värjääntyvät seuraavaksi punaruskeiksi ja viimeisenä puiden lehdet saavat ruskavärinsä. Ruskan väriloiston päättää usein maan peittyminen ensilumeen.
Kaamos
Kaamos on aika sydäntalvella, jolloin aurinko ei nouse lainkaan. Aivan täysin pimeää ei kuitenkaan koko ajan ole, vaan keskipäivällä on muutaman tunnin ajan hämärää, ns. sininen hämärä.
Kaamos alkaa Utsjoen korkeudella marraskuun lopulla ja päättyy tammikuun puolivälissä. Vuoden 2010 lyhimpänä päivänä 22.12. Forecan tietojen mukaan päivän pituus oli Luostolla 1 tunti 11 minuuttia (klo 11.35–12.46) ja Pyhällä 1 tunti 26 minuuttia (klo 11.26–12.52).